Oletko syönyt riittävästi, mutta silti tuntuu, että tekisi mieli syödä jotakin? Alkaako kauppaan astuessa jostain syystä kummasti tekemään mieli korvapuustia? Vai huomasitko jäätelötarjouksen kaupan mainoslehtisessä etkä millään saa nyt jäätelöä pois mielestäsi? Kaupan paistopisteen pullan tuoksu herättää meissä nenän nälkää. Kauniiden ruokakuvien tai mainosten näkeminen taas silmän nälkää. Usein kun puhumme nälästä, tarkoitamme vatsan nälkää tai kehon nälkää, mutta nälkää on monenlaista muutakin.
Minkälaista nälkää voit tuntea?
Vatsan nälkä on mahan kurinaa ja sitä tyhjää tunnetta mahassa, joka saa etsimään eväsrasiaa lähelleen. Vatsansa pystyy myös opettamaan tuntemaan nälkää tiettyyn aikaan, jos opettelee säännöllisen ateriarytmin. Tällöin on tietysti hyvä välttää nälkämittarin ääripäätä eli sudennälkää. Vatsan nälkä on ollut meille aikojen saatossa tärkeää, sillä se on ohjannut syömiseen ja ruoan etsimiseen. Kehon tai solujen nälkä taas on ns. todellista nälkää, johon saattaa liittyä verensokerin laskua, tärinää ja heikotusta. Tällöin keholla on fysiologinen tarve syödä. Vatsan ja kehon nälät viestivät meille yleensä todellisesta tarpeesta syödä.
Suun nälkä
Suun nälkä on sitä, kun suumme hakee pureskeltavaa ja työstettävää. Toiset pitävät siitä, että suun saa nopeasti täyteen ruokaa, toiset haluavat pureskella pitkään. Pidämme myös erilaisesta suutuntumasta, mikä vaikuttaa ruokien valitsemiseen. Aiemmin mainittu silmän nälkä vaikuttaa suuresti syömiseemme. Sen lisäksi, että mainokset herättävät ruokahalumme, arvioimme esimerkiksi annoskokoa ja sen riittävyyttä näköaistin avulla. Haluamme myös syödä kauniita ja herkullisilta näyttäviä annoksia. Onkin hyvä miettiä miten saisi esimerkiksi kasviksista mahdollisimman kauniita annoksia ja miten katse osuisi mahdollisimman usein juuri niihin.
Sydämen nälkä
Sydämen nälkä on nälkää, johon usein käytämme sanaa tunnesyöminen. Syömme iloon tai suruun, pelkoon tai ahdistukseen. Syömme johonkin, jota emme ehkä pysty kohtaamaan tai käsittelemään ja päädymme syömään, vaikka oikeasti tarvitsisimme jotakin muuta. Joskus myös osoitamme rakkautta ruoan avulla. Haasteena tällaisessa syömisessä yleensä on, että mikään syöminen ei oikeastaan poista nälkäämme.
Mielen nälkää kokiessa mielemme kehottaa meidät syömään tai olemaan syömättä. Voi olla, että muistamme lapsuudesta, että lautanen pitää syödä tyhjäksi ja hokee sitä meille syödessämme. Voi olla, että mielemme kehottaa syömään vain terveellisinä pitämiään ruokia tai ottamaan ruokaa mieliksi jollekin toiselle. Voiko toisesta palasta kakkua kieltäytyä, jos toinen on nähnyt vaivaa sen tehdäkseen?
Toisinaan myös nälän ja janon viestit saattavat mennä sekaisin eli joskus saatamme syödä janoomme. Riittävästä veden juomisesta on siis tämänkin vuoksi syytä pitää huolta. Myös väsymys vaikuttaa syömiseen, sillä väsyneenä koemme enemmän mielitekoja ja syömme tiedostamattakin enemmän.
On siis hyvä huomioida, ettei syöminen aina ole niin yksinkertaista kuin saatamme ajatella. Pysyvien ruokavaliomuutosten tekeminen tai painon pudottaminen on huomattavan paljon monimutkaisempaa kuin vain ”syödä vähemmän kuin kuluttaa”. Omia nälän tunteitaan kannattaa kuulostella ja tarvittaessa pohtia missä kohtaa omat haasteet ovat. Aterian aluksi voi pohtia mihin nälkään on syömässä ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ruoan valitsemiseen. Onko nälkä todellista vai kaipaisiko sydän kuitenkin jotakin muuta? Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että jos syömisen suhteen ei ole huolia, ei sitä kannata turhaan lähteä liikaakaan analysoimaan.
Hyviä ruokailuhetkiä!
Kirjoittanut laillistettu ravitsemusterapeutti ja kuntosalivalmentaja Petra Rautakallio-Järvinen (PetRaFit), Liikku Pori Eteläväylä & Mikkola
